Monipuolisen konsertin ohjelman on koonnut pianisti Folke Gräsbeck, jonka lisäksi konsertissa esiintyvät sopraano Hedvig Paulig ja viulisti Jaso Sasaki. Ohjelmistossa on yksinlauluja, pianoteoksia sekä sävellyksiä viululle ja pianolle.
Ritarihuoneella on konserttipäivänä esillä Armas Järnefelt 150 -näyttely, joka kertoo säveltäjän elämästä sanoin ja kuvin.
Liput – 22,50 €/peruslippu, 11,50 €/opiskelijat. Hinnat sisältävät palvelumaksun.
Lipunmyynti – lippu.fi, Puhelinpalvelu 0600 900 900 (2€/alk.min+mpm/pvm), R-kioskit ja tuntia ennen Ritarihuoneen ovelta.
Konsertin kesto on noin 2 h, sisältää väliajan.
Konsertin järjestävät RH Concerts rf ja Armas Järnefeltin seura ry yhteistyössä Fantastico Production Oy Ltd:n kanssa.
Taustatietoa
Kiinnostavin erikoisuus lienee Folke Gräsbeckin esittämä pianoteos Valssi F-duuri, jonka matka kohti konserttisalia alkoi vuosi sitten syksyllä Skoonesta, sukulounaalta.
̶ Valssi F-duuri sisältyy ukin käsinkirjoittamaan Klavier Skizzen -nuottivihkoon, jossa on sävellyshahmotelmia sekä neljä valmista teosta, Järnefeltin Eva-tyttären poika Mikko Sajari kertoo.
Uusia sävellyksiä voi putkahtaa esiin jatkossakin, sillä Järnefelt suhtautui rennon huolettomasti teostensa merkitsemiseen ja säilyttämiseen.
̶ Joitakin teoksia en ole minäkään – eikä kukaan muukaan nykyään elävä ihminen koskaan kuullut, Sajari paljastaa.
Konsertin kulttuuriantiin kuuluu myös sopraano Hedvig Pauligin esittämänä, harvoin esitetty Hör’ ich das Liedchen klingen. Ohjelmistossa on myös Järnefeltin tunnettuja suomen- ja ruotsinkielisiä lauluklassikoita, kuten Leivo, Lina ja Titania.
Jaso Sasaki tunnetaan muun muassa Järnefeltin viulumusiikkilevytyksistään. Konsertissa hän esittää Folke Gräsbeckin kanssa teokset Romanze C-duuri ja Sarja F-duuri, joita on esitetty julkisesti vain muutaman kerran aiemmin.
Järnefeltin tunnetuimpiin teoksiin kuuluu kehtolaulu Berceuse, johon hän sai oivalluksen kuumeisen Eva-tyttärensä unta katsellessaan. Konsertissa teoksesta kuullaan sovitus laululle, viululle ja pianolle.
Rakastetun Sunnuntain synnystä Mikko Sajari kertoo näin: ”Ukki oli kalastusmatkalla nähnyt kirkkoveneiden kiirehtivän Joensuuhun kirkolle. Tämän näyn ja aamun rauhaisan hetken innoittamana hän sävelsi Sunnuntain.
Sitäkin sitten paikoilleen jäykistyneenä vaiti kuuntelimme usein ja minua ihmetyttivät sanat: Kaunis kirkas nyt on aamu, aamu armas sunnuntain. Tuolla siintää kirkon haamu…
Haamu? Onko meidänkin kirkossa haamu? Siinä sai äiti monta kertaa selitellä haamusanan käyttöä!”
