Maailman vahvin sotilas -pilotti oli mulle monella tapaa eka laatuaan. Eka kerta, kun ohjasin kilpailurealityä, ja heti suoraan testosteronin täyteiseen sotilaskarkeloon, missä rauta kolisee, hiekka pöllyää ja syke on koko ajan vähän koholla. Päädyin hommaan aika luontevasti – Markku Suonenvirta otti yhteyttä Minna Pentin luotsaamaan tuotantoyhtiöön, Fantastico Production Oy:hyn. Markku oli jo pitkään etsinyt tuotantoyhtiötä, joka ymmärtäisi mitä hän halusi toteutettavan televisio-ohjelmaksi ja uskoisi sen menestykseen. Minna käytännössä totesi mulle, että “sä ohjaat tän, eiks niin?”, ja siinähän se kohtalo sitten oli sinetöity.
Mun rooli oli sekä ohjaus että pääkuvaus. Käytännössä suunnittelin, miten koko juttu kuvataan ja kerrotaan visuaalisesti ja tein melkein koko jälkituotannonkin itse. Toki ennakkoon suunniteltu muuttuu kentällä aina jonkun verran. Kuvasimme kaikki toimintakohtaukset 50 kuvaa sekunnissa ja oli Renen loisto idea laittaa siihen päälle viel 90 asteen sulkija tyyliin Sotamies Ryan ja se kuuluisa maihinnousukohtaus. Pääkuvauksen ja ohjaamisen yhdistelmä ei tuntunut hankalalta, mulle ne on aika samaa jatkumoa. Kamera on mun ohjauspöytä, ja ohjaaminen taas on sitä, että näkee kuvan valmiina päässään.
Fiilikseltään haettiin sellaista “brothers in arms” -meininkiä – sotilaiden välistä veljeyttä, jossa kova fyysinen tekeminen ja lämmin huumori kulkee käsi kädessä. Haluttiin tehdä hyvän mielen kilpailureality, sellainen, jossa katsoja voi samaan aikaan sekä fiilistellä suorituksia että tykätä tyypeistä. Omia esikuvia on mm. Slavomir Idziak (Kieslowskin kuvaaja) ja tietysti Timo Salminen, tyyppejä, jotka osaa tehdä tunnelman ilman että koko ajan kikkaillaan.
Tekninen puoli oli myös iso osa tätä. Tilannekuvissa käytettiin usein 90 asteen suljinta, mikä tekee liikkeestä pikkuisen rajumpaa ja hektisempää, vähän kuin katsoja olisi itse tilanteen keskellä. Kamerapuolella mentiin FX6, FX3 ja FX30 -kolmikolla, ja ilmasta kuvattiin Avata 2:lla ja Mini 4 Prolla, jotta saatiin samaan aikaan sekä taktinen yleiskuva että elokuvallinen fiilis. Vähän niin kuin sotilasoperaatio ja leffatuotanto olis naitettu yhteen.
Yksi makeimmista jutuista oli seurata, miten eri maista tulleet sotilaat löysivät toisensa heti. Moni on ollut komennuksilla aika karuissa paikoissa, Afganistanit sun muut, ja siellä ei oikein oo varaa ujosteluun, muuten pää alkaa hajota. Sama näkyi tässä – turha päälleliimattu small talk jäi pois ja tilalle tuli nopea luottamus ja aika syväkin kunnioitus.
Täytyy myöntää, että tää pilotti oli mulle itselleni ihan kunnon korkeakoulu. Opin lyhyessä ajassa tosi paljon sekä ohjaamisesta että siitä, miten tällainen fyysinen kilpailu toimii kuvauksen näkökulmasta. Unelmana on, että Maailman vahvin sotilas kasvaa kunnolla kansainväliseksi formaatiksi, sellaiseksi, josta jengi muistaa, että “ai tää on se suomalainen juttu”.
Ja jatkoon: haluan viedä realitypuolta vielä pidemmälle kuin pilotissa. Enemmän kulissien takaista elämää, enemmän rehellisiä ja vähän rikki olevia hetkiä, ei pelkkää “tulos ja sijoitus” -puhetta. Sellainen fiilis katsojalle, että jakson jälkeen tekis mieli itsekin lähteä treenaamaan.
Tää ei oo pelkkä voimamiesshow. Tää on tarina ihmisistä, jotka on tottuneet olemaan äärirajoilla ja siitä, mitä tapahtuu, kun ne kasataan samaan paikkaan ja pistetään kokeilemaan, kuka jaksaa loppuun asti.
Loppuun on pakko sanoa ihan suoraan, että vaikka tää teksti pyörii mun ohjaaja/pääkuvaaja egon ympärillä, niin eihän tästä olisi tullut yhtään mitään ilman sitä jengiä, joka oikeasti tekee ohjelmasta sellaisen, että sitä jaksaa katsoa.
Eemeli Linna – apulaisohjaus, drone kuvat meidän oma hermokeskus kentällä. Jos jossain vaiheessa näytti siltä, että homma leviää käsiin, niin Eemeli oli se, joka keräsi palikat kasaan mun kanssa.
Rene Korpela – ihan paras kameramies, oot vitun ässä, ei tästä päästä yli eikä ympäri. Apuna kuvien veistelemisessä ja missä ikinä!
Jussi Kuoppasalmi – hoiti äänet niin, että jokainen huohotus, huuto ja raudan kolina iskee suoraan sohvalle asti.
Ilkka Hautala – BRO, jonka voi tiputtaa mihin tahansa duuniin ja se vaan tapahtuu.
Houman Auriell – soo buuutiful, sekä kuvassa että kameran takana.
Ja tietenkin Jupe Tuomola – tuottajien kuningas ja maailman paras tyyppi.
Ilman Minnaa tätä koko sirkusta ei olisi edes olemassa.
Minna Pentti – meidän tuottajageneraattori, joka uskoi tähän hommaan silloinkin kun tää oli vasta kasa exceleitä, puhelinmuistiinpanoja ja Markun päässä pyörivä idea.
Ja tietenkin iso kiitos myös koko Suonenvirran jengille.
Markku Suonenvirta – ilman sua ei olisi koko kisaa, ei tätä ideaa eikä sitä vuosien intohimoa, joka tätä kaikkea ajaa eteenpäin. Sitten Samuli Suonenvirta ja Mirja Suonenvirta, jotka painaa tässä hommassa mukana niin, että me muut vaan koitetaan pysyä kärryillä.
Kun Maailman vahvin sotilas joskus breikkaa kunnolla ja tästä tulee se ohjelma, josta jengi puhuu, niin se johtuu just tästä porukasta!
Lue lisää ohjaaja Paavo Virtasesta › tästä